Koiranäyttelyiden ja kokeiden täyrkeydestä

Kasvattajalle on erittäin tärkeää saada selville kasvattamansa rodun rodunomaisuudesta. Sekä ulkomuodollisesti että käyttöominaisuuksiltaan. Ulkopuolisen arvostelu on (pääsääntöisesti) neutraalia ja objektiivisia ja siten vertailukelpoisia. Vaikka pennun hankkiessa ei ole koskaan ajatellutkaan osallistumista näyttelyyn tai kokeisiin, ei niitä kannata pelätä. Kasvattaja yleensä ilomielin neuvoo ja opastaa asioissa.

Koiranäyttelyissä koiraa arvostellaan rodun viralliseen rotumääritelmää nähden. Näyttelymatkan ei tarvitse olla kilpailumatka, vaikka useille se siksi muodostuukin. Näyttelymaailmassa on paljon niksejä ja tuomaritkin arvostavat erilaisia asioita, mutta niihin oppii jos ala alkaakin kiinnostamaan. Siis yleensä sen ensimmäisen ruusukkeen jälkeen "nälkä kasvaa syödessä"...

Näyttelyihin ei kannata lähteä ajatuksella, että lehdessä on mainos seuraavalle viikonlopulle ja menoksi. Ei näin. Näyttelyihin tulee ilmoittautua noin kuukautta aikaisemmin. Näyttelypaikoista ja -ajoista saa tietoa Suomen kennelliiton www-sivuilta tai Koiramme-lehdestä. Koiran näyttelykoulutus tulee aloittaa hyvissä ajoin: koiran tulee ravata kiskomatta sivulla, sen tulee osata seistä (eikä heti mene istumaan), sen tulee antaa katsoa hampaansa ja urosten vielä annettava kopeloida kiveksensä. Lisäksi koiran tulee kyyristymättä antaa mitata säkäkorkeutensa. Niin ja pienen rodun vielä tulee osata seistä arvostelupöydällä pelkäämättä. On hyvä viedä koiraa myös joskus ihmis- ja koirajoukkoihin. Koira ei saisi rähistä muille - ei edes metsästyskoiran. Näitä asioita kun harjoittelee pennusta lähtien, ei ole näyttelyssä hätäpäivää. Lisäksi koiran rokotukset ja tunnistukset tulee olla kunnossa.

Koiranäytettelyistä

Koiranäyttelyt ovat monelle harrastus, jossa tavataan muita koiraihmisiä. Näyttelyiden päätarkoitus on palvella jalostusta ja näyttelyissä rotua tunteva tuomari arvostelee esitettävän koiran rodunomaisuuden. Kasvattajan jalostustyötä auttaa paljon, jos käy näyttämässä koiranäyttelyssä tuomarille koiraansa. Mutta kun näyttelykärpänen puree, on Suomessa lähes joka viikonloppu näyttely ja myös ulkomaisia koiranäyttelymatkoja järjestäviä matkanjärjestäjiä...
Göötit kuuluvat 5-ryhmään. Näyttelykalenterista kannattaa katsoa myös ryhmänäyttelyt. Göötit eivät voi kilpailla ryhmänäyttelyissä, jotka ovat tarkoitettu ainoastaan osalle ryhmän roduista (osa 5).
Vaikka pennun hankkiessa ei ole koskaan ajatellutkaan osallistumista näyttelyyn tai kokeisiin, ei niitä kannata pelätä. Kasvattaja yleensä ilomielin neuvoo ja opastaa asioissa.
Koiranäyttelyissä koiraa arvostellaan rodun viralliseen rotumääritelmää nähden. Näyttelymatkan ei tarvitse olla kilpailumatka, vaikka useille se siksi muodostuukin. Näyttelymaailmassa on paljon niksejä ja tuomaritkin arvostavat erilaisia asioita, mutta niihin oppii jos ala alkaakin kiinnostamaan. Siis yleensä sen ensimmäisen ruusukkeen jälkeen "nälkä kasvaa syödessä"...

Näyttelyihin ei kannata lähteä ajatuksella, että lehdessä on mainos seuraavalle viikonlopulle ja menoksi. Ei näin. Näyttelyihin tulee ilmoittautua noin kuukautta aikaisemmin, kansainvälisiin

näyttelyihin jopa kaksi kuukautta aiemmin. Näyttelypaikoista ja -ajoista saa tietoa Suomen kennelliiton www-sivuilta tai Koiramme-lehdestä. Koiran näyttelykoulutus tulee aloittaa hyvissä ajoin: koiran tulee ravata kiskomatta sivulla, sen tulee osata seistä (eikä heti mene istumaan), sen tulee antaa katsoa hampaansa ja urosten vielä annettava kopeloida kiveksensä. Lisäksi koiran tulee kyyristymättä antaa mitata säkäkorkeutensa. Niin ja pienen rodun vielä tulee osata seistä arvostelupöydällä pelkäämättä. On hyvä viedä koiraa myös joskus ihmis- ja koirajoukkoihin. Koira ei saisi rähistä muille - ei edes metsästyskoiran. Näitä asioita kun harjoittelee pennusta lähtien, ei ole näyttelyssä hätäpäivää. Lisäksi koiran rokotukset ja tunnistukset tulee olla kunnossa.
Näyttelyssä käyttäytymistä voi harjoitella erilaisilla kursseilla, voi käydä vieraana näyttelyssä (ei siis vielä arvosteltavana) tai voi osallistua ns. match show:n, joka on leikkimielinen koiranäyttely. 

Koiranäyttelypaikalla ja kilpailuluokat     

Näyttelypaikalle tulee mennä hyvissä ajoin. Ohjeissa sanotaan vähintään tuntia ennen arvostelua. Tässä ajassa ehtii ilmoittautua näyttelyyn ja etsiä oikea kehä, jossa arvostelu tapahtuu.
Koiranäyttelyssä pitää mennä koiran kanssa ilmoittautumisjonosta (jopa vierailevien koirien), koska ilmoittautumisen yhteydessä tarkistetaan, että koiralla on rokotukset voimassa ja se on tunnistusmerkitty (tatuointi, siru). Tämän jälkeen tulee etsiä arvostelukehä.
Koira on ilmoitettu etukäteen vain yhteen luokkaan ja luokkaa ei voi enää muuttaa. PAITSI, jos koira on tullut muotovalioksi. Koiran tulee olla täyttänyt luokkaan vaadittu alaikä vähintään näyttelyä edellisenä päivänä. Kaksipäivisissä näyttelyissä päivää ennen ensimmäistä päivää. Luokkia ovat:

Järjestys arvostelukehässä       

  1. Urosten luokat: pentuluokasta valioluokkaan arvostellaan luokittain. Mikäli koira ei saa jatkokilpailuun tarvittavaa tulosta, arvostelukaavakkeen voi noutaa kehäsihteeriltä.
  2. Jokaisesta laatuluokasta järjestetään kilpailuluokka, jos koiria on enemmän kuin yksi. Tällöin laatuarvostelusta erinomaisen saaneet koirat asetetaan paremmuusjärjestykseen. Koirat asettuvat kehään erinomaisen laatuarvostelun saaneet numerojärjestyksessä Tuomari valitsee nämä järjestykseen ja antaa parhaimmille SA:n, jolloin koira saa jatkokilpailuoikeuden paras uros/narttu -luokkaan
  3. Paras uros kehässä kaikki SA:n saaneet koirat järjestyvät vastaavalla tavalla kuin edellisessä kohdassa. Neljä parasta koiraa sijoitetaan 1-4. Voittaja saa PU (Paras Uros)-maininnan ja jatkaa rotunsa parhaan valintaan. Samalla jaetaan sertti, vara-sertti ja kansainvälisissä näyttelyissä cacib ja vara-cacib.
  4. Nartuilla vastaavasti.
  5. ROP eli Rotunsa paras-kilpailuun osallistuu urosten paras ja nartun paras. Voittaja saa ROP-maininnan ja toinen VSP eli vastakkaisen sukupuolen paras.
  6. Mahdolliset kasvattajaluokat
  7. Rotunsa paras yksilö jatkaa ryhmäkehässä pystykorva-ryhmän paras arvioinnista.
  8. Ryhmien parhaat kilpailevat näyttelyn parhaasta arvosta (BIS).

Palkintosijan tunnusmerkit

Palkintoa osoittavat nauhat:

Kilpailuluokan sijoitukset:

Palkintoruusukkeet:

erinomainen ERI punainen
erittäin hyvä EH sininen
hyvä H keltainen
tyydyttävä T vihreä
hylkäävä HYL harmaa
ei voida arvostella EVA ruskea

punainen
sininen
keltainen
vihreä

sertifikaatti SERT sinivalkoinen
varasertifikaatti VASERT vaaleansininen
CACIB CACIB valkoinen
vara - CACIB VACA oranssi
rotunsa paras ROP punakeltainen
vastakkaisen sukupuolen paras VSP valkovihreä    
sertifikaatin arvoinen SA vaaleanpunainen
kunniapalkinto KP lila (pentu- tai kasvattajaluokassa)

 

Ohjeita esiintymiseen arvostelukehässä   

Olet esittämässä koiraasi, et itseäsi!
Esittele koiraasi siten, että tuomari saa siitä parhaan mahdollisen näkemyksen.
Älä anna koiran haistella, merkata kehässä.
Vaikka ei olisikaan juuri sinun koirasi arvosteluvuoro, ole odottamassa reippaasti omaa vuoroasi. Älä anna koiran maata. Tuomari katsoo myös sivusilmällä!
Koiran liikkeitä esiteltäessä koiran tulisi kulkea rivakkaa ravia. Ei laukkaa eikä nenä maata viistäen.
Käytä makupalaa harkiten. Koira ei saa komentaa eikä hypellä ottamaan namupalaa.

Melko yleinen järjestys kehässä

Samaan luokkaan ilmoittautuneet ovat numerojärjestyksessä (aakkosjärjestyksessä) kehässä.

Kaikki koirat liikkuvat ravaten muutaman kerran kehää ympäri. Koiran tulisi olla kehän sisäpuolella. Tuomari saa näin kaikista yleiskatsauksen. Metsästyskoiriltakaan ei hyväksytä kehässä rähisemistä tai haukkumista.

Koirat tarkastetaan/arvostellaan tarkemmin numerojärjestyksessä. Pienen rodun koira tarkastellaan pöydällä ja isomman rodun edustaja maassa. Tuomari tutkii koiran tarkemmin (turkki, luonne, hampaat, koon mittaaminen, kivekset..). Vuoroaan odottelevat koirat kannattaa viedä kehän laidalle tai jopa ulos kehästä. Koira ei saa tällöinkään olla velton näköinen. Tuomari kyllä kiinnittää sellaisiin huomiota.
Koiran liikkeet arvostellaan kolmiolla, jonka kärjessä tuomari seisoo. Näin tuomari pystyy tarkistamaan koiran liikkeet takaa, sivusta ja edestä. Koiran tulee kulkea ravaten, ei kylki edellä, ei kiskoen, eikä nenä maassa. Lisäksi tuomari usein pyytää koiran kulkemaan suoraan tuomarista poispäin ja takaisin. Mikäli koiran liikkeitä ei pysty arvioimaan, tuomari pyytää toistamaan liikkeet. Tasa-arvoisissa tilanteissa (kaksi koiraa ovat samanarvoisia) tuomari saattaa juoksuttaa koiraa useitakin kertoja ympäri. Se ei ole kiusaamista vaan terve, oikein rakentuneen koiran liikkeet ovat sulavia ja eteenpäinvieviä. Liike saattaa myös paljastaa ei-niin-näkyviä vikoja.

Koiraa seisotetaan sivuttain tuomarin edessä muutaman metrin päässä (suhteessa koiran kokoon). Koira ei saisi istua. Se saa hivenen liikkua, mutta ei häiritsevästi. Tuomari samalla sanelee arvostelunsa kehäsihteerille ja metsästyskoirien parissa usein myös ääneen yleisölle. Tähän ei kulu aikaa kuin muutama minuutti, joka saattaa jännittyneen esittelijän mielestä tuntua kaksi-kolme kertaa pidemmältä ajalta…

Hirvikokeesta

Kasvattajan on tärkeää tietää kasvattamansa koiran metsästysominaisuuksista. Puolueettoman näkemyksen saa hirvikokeesta. Siinä koira ilmoitetaan kokeen järjestäjälle määräaikaan mennessä. Koekausi on syyskuusta joulukuun loppuun. Kokeita järjestetään ympäri Suomea ja niistä kerrotaan esim. Kennelliiton tai Harmaa Hirvikoirajärjestön www-sivuilla tai Koiramme-lehdessä.

Koe etenee siten, että tuomari arpoo koetta edeltävänä päivänä tai saman päivän aikaisin aamuna, koiralle koemaaston ja kaksi tuomaria. Koejäsjestävä on yleensä hoitanut maasto-oppaita opastamaan tuomaria ja kokeeseen osallistujaa.

Koirat lasketaan irti määrätyllä alueella ja tuomarit arvioivat sen työskentelyä. Täyden koe-erän (300 min) tai pimeyden tulon jälkeen koe lopetetaan ja otetaan koira kiinni. Koepäytäkirja täytetään ja se esitetään kokeen ylituomarille. Hän allekirjoittaa tuloksen ja kun kaikki koirat ovat lopettaneet kokeensa merkataan koiran koetuloksen järjestysnumero ko. päivän tulosten mukaisesti.

Koira voi olla kokeeseen tullessaan 9 kk täyttänyt, rokotettu ja tunnistusmerkattu. Se pääsee AVO I-tuloksen jälkeen Voittaja-luokkaan, mikäli sillä on näyttelystä vähintään 2. palkinto (laatuarvio hyvä).

Huom. (Juniori)Hirvimestaruushaukkuihin osallistumisesta ja kansainvälisten näyttelyiden käyttöluokan määräytymisessä on eroavaisuuksia ja ne on syytä tarkistaa etukäteen.

Valionarvoista

FIN MVA; "Vähintään kolme (3) sertifikaattia näyttelystä Suomessa kolmelta eri palkintotuomarilta.
Vähintään yksi sertifikaateista on saatava yli 24 kk:n iässä. Lisäksi tulevat mahdolliset rotukohtaiset koepalkintovaatimukset."
Eli harmaalla norjan hirvikoiralla vaaditaan H-VOI I-tulos.

"Koiralta, joka ennestään on jonkin muun maan valio, vaaditaan vain yksi tulos Suomesta sekä mahdolliset lisävaatimukset. Ulkomaisen valion on saatava Suomen muotovalionarvoon oikeuttava sertifikaatti Suomessa yli 24 kuukauden iässä."

FIN KVA; "Vähintään laatumaininta "hyvä" näyttelystä koiran täytettyä 15 kk. Lisäksi tulevat rotukohtaiset koepalkintovaatimukset."

KANS MVA -göötti; "Saadakseen kansainvälisen muotovalion arvon, koiralla on oltava neljä CACIBia kolmesta eri maasta, kolmelta eri tuomarilta, riippumatta rodun koiramäärästä. Ensimmäisen ja viimeisen CACIBin välillä on oltava vähintään yksi vuosi ja yksi päivä, esimerkiksi 1.1.2001 – 1.1.2002."

KANS MVA -harmaa; "Saadakseen kansainvälisen muotovalion arvon, koiralla on oltava kaksi CACIBia kahdesta eri maasta, kahdelta eri tuomarilta, riippumatta rodun koiramäärästä. Ensimmäisen ja viimeisen CACIBin välillä on oltava vähintään yksi vuosi ja yksi päivä. Vaaditun koetuloksen saavuttamisen päivämäärää ei huomioida. Käyttökoetuloksen on oltava vähintään 3. palkinto tai maininta ”Hyvä” kansallisessa tai kansainvälisessä kokeessa. Jos koe arvostellaan käyttämällä pisteitä, palkinnon sijaan vaaditaan, että koira on saavuttanut vähintään 75% maksimipistemäärästä."

KANS KVA- harmaa; selvitellään vielä. Lienee 3*CACIT KV-haukkukokeesta...

L

10.04.2011